Arvoviulu on antanut minulle itseni haastamiseen uudet mahdollisuudet. Soittimen soundi on parempi ja sävyt ovat erilaiset kuin aiemmassa viulussani.”
Äänessä on Sibelius-Akatemian viulunsoiton opiskelija Abel Puustinen, ja hän kehuu parhaillaan Fortumilta lainassa olevaa Jean Baptiste Vuillaume -viulua.
Fortum omistaa arvoviulun lisäksi Noel Burke -jousen, ja se lainaa kumpaakin Sibelius-Akatemian opiskelijoiden käyttöön.
Puustinen oli yksi Sibelius-Akatemian 15 hakijasta, jotka kaikki halusivat päästä soittamaan Fortumin viulua. Puustinen on selvästi otettu siitä, että raati päätyi häneen.
”Arkeani arvosoitin ei kuitenkaan muuta. Harjoittelen edelleen keskimäärin kuusi tuntia päivässä.”
Hän on esiintynyt lainaviulunsa kanssa esimerkiksi Jean Sibelius -orkesterin kanssa Musiikkitalossa. Kevään ohjelmassa on muun muassa Sibelius-Akatemian kamarimusiikkiviikko.
Puustinen arvostaa suuresti sitä, että opiskelijoihin uskotaan ja luotetaan niin paljon, että heidän käyttöönsä uskotaan hienoimmat instrumentit.
”Tämä vie meitä eteenpäin. Meillä ei ole säännöllisiä tuloja eikä nimeä kuten pitkään soittaneilla ammattilaisilla. On hurjan tärkeää, että Suomessa on yrityksiä ja säätiöitä, jotka tukevat myös opiskelijoita.”
Intohimon sävyjä yrityselämään
Fortumin ja Sibelius-Akatemian yhteistyö on vuosia vanhaa perua. Yhteistyön ansiosta nuoret lupaavat taiteilijat saavat vuoden ajaksi arvosoittimen käyttöönsä.
”Jo sponsorointimme linjauksissa korostetaan nuorten harrastuneisuuden tukemista”, Fortumin viestintäjohtaja Helena Aatinen sanoo.
Fortum tukee muita nuorten harrasteita selvästi musiikkia näkyvämmin, mutta Aatinen pitää soittimen ja jousen lainaamista tärkeänä asiana nuoren lahjakkaan soittajan näkökulmasta.
Hän oli paikalla kuulemassa soittajia, kun viulu ja jousi luovutettiin uusille soittajille viime kesänä.
”Heidän kiitollisuutensa välittyi meille hyvin. Oli upeaa nähdä nuorten intohimo taiteeseen. Miten hienoa olisi, jos jokainen löytäisi oman paikkansa ja pääsisi toteuttamaan itseään sydämellä ja intohimolla. Millaista jälkeä siitä mahtaisikaan syntyä myös yrityselämässä”, Aatinen pohtii.
Taidenäyttelyjä lakitoimiston seinälle
Lakipalveluyritys Fondia on jo vuosien ajan antanut tilojaan Kuvataideakatemian opiskelijoiden käyttöön ja järjestänyt tiloissaan näyttelyjä.
Miksi?
Fondian lakimies Jukka Ohtonen sanoo, että yhteistyö Kuvataideakatemian kanssa on yksi keino toteuttaa yritysvastuuta.
”Nuori alan opiskelija ei helposti saa galleriatilaa Helsingin keskustasta. Näyttelytilaa tarjoamalla voimme auttaa nuoria hankkimaan kokemusta siitä, mitä galleriatoiminta käytännössä tarkoittaa. Taiteilija ei voi nykymaailmassa vain taiteilla, vaan hänen on kyettävä myymään ja markkinoimaan töitään, olemaan kanssakäymisessä potentiaalisten asiakkaiden kanssa.”
Ohtonen sanoo, että fondiaanit ovat olleet hyvin tyytyväisiä yhteistyöhön Kuvataideakatemian kanssa. Kun seinät kaksi kertaa vuodessa vaihtuvien näyttelyjen välissä ovat hetken tyhjillään, taidetta kaipaa pian takaisin.
Taide merkitsee yritykselle lopulta paljon enemmän kuin yhteiskuntavastuun toteuttamista.
”Niin me kuin meidän asiakkaamme saamme esillä olevasta taiteesta mukavasti ärsykkeitä. Ja omaan toimintamme tulee särmää. Fondian arvoihin kuuluu antaa. Ja sehän poikii myös jotakin takaisin. Me saamme nykytaidetta seinillemme ympäri vuoden.”
Esillä oleva taide on myös hyvä keskustelun avaaja asiakastapaamisissa. Eikä yhtään haittaa, vaikka ihmiset eivät kaikista teoksista pitäisikään.
Ohtonen suosittelee samaa käytäntöä muillekin yrityksille.
Konsertteja omaan galleriaan
Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö lainaa Sibelius-Akatemian soittajille arvoharppua. Säätiö on vuosien varrella hankkinut museotoimintansa tueksi soittimia, mutta myöhemmin on todettu, että eihän sen näin pitäisi mennä: mitä edesauttaa lepuuttaa hienoa soitinta museossa?
On paljon fiksumpaa, että soittimet saadaan aktiiviseen käyttöön. Näin tehtiin myös Salvi Iiris Gold -harpulle.
Harppuja on Suomessa kaiken kaikkiaan vähän. Säätiön toimitusjohtaja Jannica Fagerholm sanoo, että olisi ollut sääli museoida upea soitin. Nyt opiskelijat saavat mahdollisuuden harjoitella ja esiintyä sen kanssa. Esityksiä on ollut muun muassa säätiön omassa galleriassa.
”Taidemuseossamme Villa Gyllenbergissä on upea akustiikka. On ollut ilo saada tänne Sibelius-Akatemian opiskelijoita soittamaan. Soittimet ovat kalliita investointeja. On hienoa, että voimme auttaa nuoria ihmisiä.”
Säätiö lainaa Sibelius-Akatemian opiskelijalle myös viulua, joka on Bergonzi-arvoviulun kopio. Varsinaisen Bergonzin säätiö on antanut lainaan ammattiviulisti Minna Pensolalle.
”Teetimme Bergonzista kopion, jonka piti olla museossamme näytillä. Totesimme kuitenkin, että kopiokin on niin loistava soitin, että se piti saada käyttöön.”
Fagerholm huomauttaa, että nuoret taiteilijat eivät välttämättä ole ehtineet vielä hankkia tunnustusta ja nimeä yleisöjen houkuttelemiseksi. Museossa taiteelle virittyneitä ihmisiä on jo valmiiksi.
Jatkuuko yhteistyönne myös tulevaisuudessa?
”En keksi syytä, miksei jatkuisi. Yhteistyö Sibelius-Akatemian kanssa on sujunut hyvin. He valitsevat lahjakkaat soittajat ja me saamme museoomme oppilaskonsertteja.”
Huippuluentoja ja taiteilijaresidenssejä
Kulttuurille myönnettävät määrärahat pienenevät vuosi toisensa jälkeen. Jokainen uusi mahdollisuus on nuorelle opiskelijalle tervetullut. Saastamoisen säätiö on aloittanut Kuvataideakatemian kanssa yhteistyön, jolla tuetaan opiskelijoita ja alumneja kansainvälistymisessä.
Kahden kansainvälisen luentosarjan lisäksi maisteriopiskelijoita tuetaan mentorointiohjelmalla ja alumneja residenssiohjelmilla.
”Olemme vahvasti sitoutuneet taiteeseen muun muassa EMMAn kautta. Kuvataideakatemia on luonnollinen partneri. Toivomme, että hyvin alkanut ohjelma vakiinnuttaa paikkansa ja luo uusia mahdollisuuksia kansainvälisellä kentällä”, kertoo säätiön hallituksen jäsen Marja Karttunen.
Karttunen korostaa yhteistyössä keskustelevaa kumppanuutta, läpinäkyvyyttä ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Nyt aloitettu ohjelma on kolmevuotinen.
Hänen mielestään on hienoa, että säätiö voi olla auttamassa asioiden alullepanoa ja nähdä, miten ne kantavat eteenpäin. Tukemisessa keskeisenä oleva kansainvälisyys tulee säätiön säädekirjasta.
Mitä kuvataidetta opiskelevien tukeminen teille sitten antaa?
Karttunen sanoo, että on aina suuri ilo nähdä onnistumisia ja verkottumista kansainvälisesti kumpaankin suuntaan. Hän odottaa uteliaana yhteistyön kehittymistä Kuvataideakatemian kanssa, vaikka konkreettiset saavutukset näkyvät yleensä vasta usean vuoden jälkeen.
Saastamoisen säätiö tunnetaan taidekokoelmastaan, mutta se tekee kiinteää yhteistyötä myös Itä-Suomen yliopiston lääketieteen tutkimuksen ja Aalto-yliopiston MBA-ohjelman kanssa.
The post Yrityksiltä ja säätiöiltä lahjaksi mahdollisuuksia appeared first on IssueX.