Ihmisääni on herkkä, mutta samalla vahva ja monipuolinen instrumentti. Se tulkitsee ja voi viedä kuulijan toiseen maailmaan.
Pelkkä hyvä ääni ei kuitenkaan riitä lumoamaan yleisöä. Jazzlaulaja Jenny Robson painottaa läsnäolon tärkeyttä. Jokainen on varmasti kuullut laulua, joka on saanut ihokarvat pystyyn. Tällöin ääniaallot tulevat fyysisesti lähelle.
”Itsellä se kolahtaa, kun kokee, että joku on tilanteessa aito ja vahvasti läsnä.”
Ajatus siitä, että ääni tulee ihmisestä, tekee siitä vaikuttavan. Äänen lumossa on aina myös mukana tietynlaista puheenomaisuutta, koska puhe ja ääni ovat osa jokapäiväistä arkeamme.
”Ihmisääni on intiimi ja puhutteleva. Se tulee lähelle.”
Ihmisäänellä voidaan imitoida soittimia, mutta soittimilla ei voida samalla tavoin imitoida ihmisääntä. Ääni on myös haastava instrumentti. Ääni vaatii paljon työtä ja siihen vaikuttaa kaikki aina ympäristöstä mielialaan.
Robson on Taideyliopiston Sibelius-Akatemian ensimmäinen taiteellisen tohtorintutkinnon suorittava jazzlaulaja. Hänen tohtorintutkintonsa käsittelee jazzlauluimprovisoinnin haasteita.
”Jazzlauluimprovisoinnissa ilmennetään groovea, harmonista liikettä ja kappaleen muotorakennetta scat-tavuja käyttäen”, Robson kuvailee.
Improvisoinnissa Robsonia kiehtoo riskien ottaminen, kommunikointi muiden muusikoiden kanssa, musiikin energia ja groove.
”Se on sellaista nuoralla tanssimista ja heittäytymistä hetkeen, kun ei aina tiedä, mihin tie vie. Ilmaisussa yhdistyy aina jazztraditio ja spontaani hetkessä oleminen.”
Jenny Robson (s. 1975) on suomalainen jazzlaulaja. Hän viimeistelee jazzlauluimprovisoinnin haasteita käsittelevää tohtorintutkintoaan Sibelius-Akatemiassa.
The post Jenny Robson tutkii äänen lumoa appeared first on IssueX.